Mies joka laski miljardiin

Olavi Koistisen novellikokoelmassa eksyksissä olevat miehet etsivät lohtua digitaalisista maailmoista, lusivat krapulaa Mannströmin väistökämpässä ja kaipaavat maailmaa, jossa ihmiset sanoisivat juovansa kahvia eikä kahvit; silloinhan joisi kaiken olemassa olevan kahvin.

Elämässä pitää olla tavoitteita. Raimolla sellainen on miljardiin laskeminen päässään, Karl taas yrittää saada Koivupankin puhelinrobotin tottelemaan tahtoaan. Yksityisen lääkäriaseman omistaja haluaa tulla tahrituksi ruskealla ihomaalilla, pukea ylleen maidolla täytetyt muoviutareet ja muuttua navetan rauhassa onnelliseksi Serafiina-kyyttöneidiksi.

”Jokaisella asialla Raimon elämässä on numero, jokaisella ajatuksella sarjanumero: Metallinen vessapaperiteline: 1256733. Rooman lennon lähtöportti: 1141001. Kolmen tien risteys, kävelijöille liikennevalot, niiden takana autoliike: 1219889. Pitää ostaa raejuustoa ja kiiviä: 2307454. Nyt se kiivi perkele unohtui: 2307499. Vaimokulta: 1191001. Kaikki on Raimon elämässä järjestyksessä, kunnes hän eräänä iltana juo kotonaan yksin viskiä ja kuuntelee Dire Straitsia, ja kun hän aamulla herää nojatuolistaan, hän ei enää muista mihin numeroon illalla jäi.”