Joskus hän on niin yksinäinen, että kuvittelee kuumassa hississä seistessään, ostoskassien kahvojen painautuessa punaisiin kämmeniin, että selkärankaa pitkin valuva hikipisara on entisen rakastajan sormenpää.

Kohtaamisia, eroja, suhteita, kosketuksia, hitaasti riisutut farkut, addiktioita, katseita, outoja kaloja. Amanda Palon hurmaava lyhytproosateos hahmottelee kokonaisia draamoja, muutaman rivin pienoiselämäkertoja ja yhden sivun romanttisia tragedioita. Se on kollaasi, jonka osista piirtyy kuva ihmisestä, joka on sekä katsoja että katseen kohde mutta siitä huolimatta aina yksin jumissa omassa mielessään.

”Tuokiokuviin saa vangittua merkittäviä yksityiskohtia. Lyhytproosa tuntui luontevalta muodolta, sillä pienessä hetkessä voi paljastaa niin paljon jotain salaista. Ja juuri ne salaisuudet, ihmisten pikkumaisuus ja piiloteltu hauraus ovat aina olleet minusta kaikkein kiinnostavimpia asioita”, Palo kuvailee.

Amanda Palo on näyttelijä, teatterintekijä ja feministi. Hänen esikoisnäytelmänsä oli seksuaaliväkivaltaa käsittelevä monologi Kilari, joka kiersi Suomessa ja Venäjällä kahden vuoden ajan. Outoja kaloja on hänen esikoisteoksensa.